Ei ole päilyvää vettä
loisketta aaltojen
vain naurava tuuli
päivä kesäinen
ruoho tarpeeksi pitkää
sormet upottavaa
jalkojen alla märkää
ihanaa pehmeää
yllän puun lehtiin,
varovasti vain
silmäni suljen,
ja unohdan
kuulen lintujen laulavan
ystäväni tuuli
laulava tuuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti