lauantai 10. joulukuuta 2011

Luxenbourgin puistossa

Vihdoin, vihdoin se on minulla! se, jokin joka lumosi minut jo kahdeksan vuotta sitten. Tuntuu, että sen näkemisestä on kulunut jo ikuisuus. Oikeastaan olin unohtanut sen olemassaolonkin. Kirja! Yksi viaton kirja.

Yhtäkkiä muistin sen taas, kun kävin Ateneumissa.  Maalaus Pariisin Luxembourgin-puistosta, Edelfeltin mestarillinen taideteos. Joka kerta, kun olen käynyt Ateneumissa, olen voinut seistä (tai istua) sen yhden ainoan taulun edessä minuuttitolkulla. Se taika pitää minua edelleen otteessaan. Ja tällä kertaa päätin myös ostaa Edelfeltistä kertovan taidekirjan, jonka Ateneumin taidemuseo on julkaissut juhlakirjana.

En tiedä oliko kirjan ostaminen sinänsä järkevää, mutta Luxembourgin puiston taika vangitsee minut edelleen. Kuva on kuin niiden kirjojen sivuilta, joiden ainoana yksinkertaisena tehtävänä on kuljettaa lukijansa vuosisatojen taakse. Mielikuvissani pääsen 1800-luvulle. Voin melkein tuntea hiekan jalkojeni alla ja leikkiä noiden kuvan lasten kanssa.



Onko taideteos tehnyt tehtävänsä? Voisin kirjoittaa tarinan, jopa kirjan tuosta yhdestä taulusta. Kuva koskettaa ja se elää. Ilman henkilökohtaisia kokemuksia kotoisista puistoista, äänistä ja tuoksuista, taulu olisi jäänyt etäiseksi. Kaikesta tästä huolimatta, voisinko kuitenkaan kirjoittaa?








3 kommenttia:

  1. Kaunis taulu, tosiaan. Ja jos kirja innoittaa sinua noin paljon, se ei voinut olla huono ostos :)

    VastaaPoista
  2. Valitsemasi taulu on suorastaan maaginen. En voi millään lopettaa sen katselemista. Itse en voisi kirjoittaa maalauksesta mitään, sillä kirjoituksestani ei varmasti tulisi yhtä mestarillista kuin maalauksesta.

    Anonyymi kommentoija

    VastaaPoista
  3. Joskus voi olla, että mestarillista maalausta katsoessa synnyttä se monia muistoja ja herättää tunteita.Voi jäädä ikäänkuin maaluksen vangiksi ja vasta kun itse on maalannut, kirjoittanut tai synnyttänyt musiikkia, riippuen itselle ominaisimmasta tavasta ilmaista itseä, voi vasta pääsätä lumouksesta vapaaksi. Monet haluavat myös omista taidetta, monesta syystä, vaikkapa siksi että siitä tulee jollakin tavalla onnelliseksi.

    VastaaPoista