Olin eilen yökylässä ystäväni luona. Vietimme iltaa samaan tapaan kuin niin monet muutkin suomalaiset luultavasti sitä viettivät, seuraamalla Ruotsin kruunuprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin häitä. Siinä sivussa laitoimme toki päivällistä ja leivoimme aavistuksen soveltaen mokkapaloja, mutta nukkumaan pääsimme vasta kahden aikaan aamuyöstä, kiitos hääpäivällisen venähtäneen aikataulun!
Olen tullut siihen tulokseen, että minussa on oltava jotain vikaa. Olen toki itsekkin fanittanut urheilijoita ja laulajiakin, en kuitenkaan ole ymmärtänyt sitä hysteriaa, joka fanitukseen saattaa liittyä vaan nähnyt julkkiksetkin tavallisina ihmisinä. Tilanteessa, jossa tulisin vastakkain prinsessan tai presidentin kanssa osaisin tietenkin käyttäytyä, mutta jostain syystä en osaa ihailla heitä heidän asemansa vuoksi, minussa on pakko olla jotain poikkeuksellisen outoa.
Tämä tuli taas mieleeni, kun katsoin innoissani kuninkaallista gaalakonserttia, joka järjestettiin hääparin kunniaksi perjantai-iltana. Pidän ihmisten tutkimisesta ja seuraamisesta, joten seurasin hääparia silmä tarkkana koko konserttilähetyksen ajan. Kruununprinsessa näytti niin vapaalta ja luonnolliselta, hän todella nautti. Sillä hetkellä en osannut ajatella, että hän on prinsessa, hän näytti vain tavalliselta onnelliselta naiselta, joka minun oli helppo elävästi kuvitella kaikenlaisiin tilanteisiin. Varsinkin viimeisestä kappaleesta prinsessa tuntui nauttivan erityisesti. Hän näytti aivan siltä kuin olisi halunnut nousta taputtamaan muun yleisön tavoin (kuninkaallisia kaikki), mutta ei aivan voinut, muisti kuitenkin asemansa, eikä voinut.
Varsinäinen hääjuhla oli hyvin kaunis ja kruununprinsessan puku - vaikka sitä lyhyiden hihojen ja suuren kaula-aukon vuoksi arvosteltiinkin - oli juuri sellainen jonka kuvittelisin kruununprinsessan tyyliseksi. Tarkoitan, että ehkä hänen pikkusiskonsa olisi enemmän sellainen "pitsiä ja röyhelöitä" tyyppinen. Hääpäivällisten kaunein kohta ja paras puhe oli ehdottomasti sulhasen puhe vaimolleen. Se ilmensi mielestäni sitä valtavaa rakkautta, joka heidän välillään vallitsee. Prinsessa ottaa tavallisen miehen puolisokseen, koska rakastaa tätä niin valtavasti, on rakastanut vuosia ennen hääpäivää, mutta silti heidän välillään oli ensin vain syvää ystävyyttä. Koskettavinta oli mielestäni kuulla miten prinnssi Daniel kertoi kuinka prinsessa oli muutama vuosi sitten lähtenyt kuukauden edustusmatkalle Kiinaan. Tämän ajan he joutuivat olemaan erossa toisistaan, mutta prinsessan palatessa illan edustusvierailultaan hän kirjoitti koko yön niin, että prinssi Daniel löysi aamulla prinsessan jo mentyä laatikon, jossa oli kolmekymmentä kirjettä prinssille osoitettua kirjettä, yksi jokaista erossa olon päivää kohti. Miehenkin on todella rakastettava vaimoaan, jos tämä on valmis luopumaan kaikesta "entisessä elämässään" ja asettumaan tulevan kuningataren tueksi kaikilla voimavaroillaan, vaikka hänen on koko elämänsä ajan kaveltävä muutama askel vaimonsa jäljessä
Muistan kuinka tanskan kruununperillispari meni naimisiin. Heistä tuli heti minun suosikkiparini kuninkaallisten joukosta, nyt mielipiteeni on kyllä muuttunut, äiti ilveilee, että siksi aikaa kunnes joku taas menee naimisiin, mutta kruununprinsessa Victoriassa on jotain erityistä. Kuunnellessani hänen eilistä puhettaan tänään koosteessa uudestaan tulin ajatelleeksi, että kruunuprinsessa Victoriasta tulee hyvä kuningatar, kansan kuningatar. Hänessä tuntuu olevan jotain sellaista aitoa inhimillisyyttä, hän tuntuu olevan lähellä kansaa. Kruununprinsessalla ei todellakaan ole ollut helppoa, hän on kärsinyt niin anoreksiasta, lukivaikeudesta kuin kasvosokeudestakin, mutta silti hän on oppinut elämään vaikeuksiensa kanssa ja voittanut kamppailuja. Eräs suomalainen seurapiiritoimittaja on kehunut Victoriaa kovasti valoisaksi ja lämpimäksi ihmiseksi. Uskonkin, että kruunuprinsessan luonne ja hänen meneen elämänsä kamppailut tekevät hänestä kuningataren, jota ruotsalaiset tulevat rakastamaan.
En osaa kunnioittaa kruunuprinsessa Victoriaa sen vuoksi, että hän on prinsessa, mutta jotenkin pidän hänestä. Uskon, että hänestä todella tulee loistava kuningatar, vaikka nyt jo toistan itseäni. Kaunein kohta Prinssi Danielin puheessa prinsessa Victorialle oli mielestäni, kun hän totesi "princess of my heart" Prinssi Daniel puhui puheessaan osittain siis myös englantia. Ruotsin monarkia on jatkuvasti uhattuna, uskon, että kuningatarena kruunuprinsessa Victorian valta perustuu sille, että ruotsalaiset rakastavat häntä. Hänestä tulee heidänkin sydämiensä prinsessa. Prinssi Danielin puhe sai prinsessa Victoriankin vuodattamaan kauniita, hiljaisia kyyneleitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti