keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

...Askeleita...


Kenkien ostaminen on asia josta en kertakaikkiaan pidä. Se on hankalaa, ei siksi, että minulla olisi hirvittävän vaativa maku kenkien suhteen, ainakaan omasta mielestäni. Kenkiä ostaessa täytyy vain ottaa huomioon niin monta tärkeää asiaa.




Minulla on pieni jalka, kengännumeroni on 36-37. Koko riippuu useimmiten kengän mallista. Minulla pitäisi olla kengässä tukipohjallinen. Oikeastaan minulla on ollut dafoiksi kutsutut tuet, joiden tehtävä on ohjata sisäänpäin kääntyneiden jalkaterieni asentoa niin kauan kuin muistan. Jalkojeni kasvaessa myös kengännumeroni on kasvanut. Käytännössä se on mennyt niin, että dafojen kanssa kengännumeroni on ollut vähintään numeroa isompi, jopa 40, kuin ilman dafoja. Sen takia sain myöhemmin tukipohjalliset, jotta sopivien kenkien löytäminen olisi helpompaa.




Nykyisin olemme kuitenkin ostaneet myös sellaisia kenkiä, joihin ei ole mahtunut edes pohjallisia, jos ne muuten ovat olleet sopivat. Jalkoihin sopivia kenkiä on ollut nimittäin aina vaikea löytää. Jalat eivät saisi hölskyä kengissä, niin että kantapäät irtoaisivat kengänpohjasta, varsien pitäisi olla sen verran pitkät, että ne puristaisivat ja tukisivat nilkkaa, enkä minäkään nyt mitä tahansa kenkiä mielelläni osta. Lisäksi ostan mielummin kengät joissa on tarrat kuin sellaiset joissa on nauhat. En nimittäin ole koskaan kunnolla oppinut sitomaan kengännauhoja. Osaan kyllä tehdä solmun ja rusetin, mutta nauhojen kiristäminen tarpeeksi on vaikeaa.




Tänään kävimme kaupassa, tarkoituksenamme oli ostaa rannekelloihimme uudet patterit sekä yhteen kelloon uusi ranneke. Myyjä sanoi sen kestävän hetken, joten eksyimme kenkien ja vaatteiden sekaan. Viimesyksynä ostamieni tarralenkkareideni pohjissa on jo mahtavat reiät, koska portaita kävellessäni tulen tarkoituksetta potkineeksi niin, että kengänpohjiin tulee helposti reikiä. Ne kengät eivät kyllä olleet mitenkään kalliit tai hienot, mutta tarkoitus ei silti ollut nyt ostaa uusia kenkiä, vaikka kesäkenkänikään eivät enää ole aivan ehjät.




Myynnissä oli kuitenkin mukavan näköisiä kenkiä, joita halusin huvikseni kokeilla. Mukana ei ollut myöskään sukkia tai pohjallisia. Kokeilin useampia kenkiä, joista ensimmäiset olivat ihanan punaiset ja tuntuivat pehmeiltä ja mukavilta jaloissa. Toiset kokeilemani olivat myös hyvän näköiset eivätkä hölskyneet jalassa, mutta ne olivat kapeahkot ja hankalat saada itse jalkaan. Mukaan tarttuivat kuitenkin sirot ruskeat kumitossut. Ne tukevat hyvin ja askeleet niissät tuntuvat varmoilta. Varpaatkaan eivät menneet rullalle.
Näissä kengissä on tarrojen sijaan nauhat, joten ne tarjoavat haastetta. Muuten kengät ovat oikein hyvät!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti