Lumet ovat sulaneet, mutta ajattelin nyt valottaa teille hiukan sitä millaista liikkuminen keskellä lumikasaa on. Olimme menossa avustajani kanssa Lastenlinnaan. Minulla oli mukanani pyörätuoli ja lunta oli paljon. Avustajani laittoi minut sitten kävelemään hankalimpien kohtien yli. Se oli vaikeaa, koska kenkäni lipsuivat kuin sukset huonolla pidolla. Kepeissäni on kahdet päät, toiset sellaiset talvea varten, joissa on jääpiikit. Ne eivät kuitenkaan olleet käytössä vielä tuolloin. Omaa liikkumistapaani ei kuitenkaan lasketa hiihdoksi, ikävä kyllä - hiihtäisin niin mielelläni. Mennessämme bussiin liukastuin ja tömahdin vesilätäkköön niin, että jalat kastuivat reilusti. Perille kuitenkin päästiin ja kuntoutussuunnitelmasta sovittiin.
Luin mtv3:n tekstiteeveestä, että Janne Ahonen liittyy maikkarin mäkihyppytiimiin ja ryhtyy asiantuntijaksi. Otti vähän päähän, kun olin juuri päättänyt etten enää katso mäkihyppyä. Nyt on "pakko" katsoa tai ainakin kuunnella sitä. Samoin pitää katsoa yhdistettyä, sillä Hannu Manninen kommentoi sitä. Viikonloppuna oli Rukan maailmancup- kisat. Lauantaina Virpi Kuitusella ja Aino Kaisa Saarisella meni vähän huonosti, mutta sunnuntai korvasi sen. Aino Kaisa Saarinen voitti ja Virpi Kuitunen oli toinen. Yhdistetyssä Ansi Koivuranta voitti. Virpi Kuitunen kirjoitti päiväkirjassaan:
Päätin niillä kilometreillä, että palkitsen itseni, jos saisin kahdeksasta kilometristä maaliin saakka hiihdettyä samaa kiristyvää vauhtia, sillä että makaan maalissa niin kauan, että joku ottaa sukset pois ;-) Vauhti kiristyi ja sukset otettiin pois. Aika kauan sai tosin lumessa maata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti